YLERADIO1 Vasemmiston isänmaa

Suomalainen vasemmisto ja isänmaa

(YLE Radio 1 ti 29.7.2008 klo 9.06-10.00)

KUUNTELE: http://areena.yle.fi/toista?id=1395624

Vuonna 1903 Forssan kokouksessa Suomen sosialidemokraattinen puolueomaksui sosialistisen ohjelman. Silloin katsottiin, että ainoastaanitsenäinen Suomi voisi tarjota olosuhteet, joissa työväenliikkeentavoitteet toteutuisivat. Venäjän Tsaarin pakkovallasta ja senaatin ylikävelemisestä tahdottiin eroon vasemmallakin.
Kansalaissota aiheutti katkeruutta ja vihaa punaisten ja valkoistenvälille ja työväenliikkeen keskuuteen. Toiset halusivat suomalaiseensosialismiin toisen kommunismiin ja Neuvosto-Suomeen. Suomenkommunistinen puolue perustettiin 29.8.1918. Se tavoitteli vallankumouksenkautta työväen diktatuuriin ja tähtäsi porvarillisen valtionhävittämiseen. Sdp oli maltillisempi ja vasta itsenäistyneen Suomenhallitusmuodon kannalla. SKP:ssäkin tajuttiin varhain, ettei edessosialististen valtioiden välillä kansallisuusrajojen poistaminen kävisihelposti. Itsenäisyysaate miellytti suomalaista työväestöä.
Työväenpuolueiden kannattajien isänmaallisuutta on vähäteltyporvarillisten puolueiden ja luterilaisen kirkonkin taholta.Porvaripuolueet ovat kommunismin pelossaan osana Lapuan liikettäkinyrittäneet pistää kapuloita suomalaisen vasemmiston,sosialidemokraattienkin toimintaan. Vasta talvi- ja jatkosodanjuoksuhaudoissa kansalaissodan halki lyömä kansa löysi tien dialogiin.Rauhanehtojen mukaan tuli kommunistien toiminta tuli nyt lailliseksi. SKDLperustettiin vasemmistolaisten yhteiseksi rintamaksi. Siitä alkoi Sdp:n jaSkp:n ja SKDL:n keskinäinen viivytystaistelu työväenluokan äänistä,vallasta ammattiyhdistysliikkeessä ja ulkosuhteista itään ja länteen.
On sanottu, että taistelua kommunismia vastaan ohjattiin Suomessa toisentyöväenpuoleen SDP:n riveistä. Vastakkain oli aluksi demareidenhallitusyhteistyöhön tähdännyt sosiaalireformistinen linja ja kommunistienradikaalimpi luokkataistelun tie. Tosiasiassa linjoja tai ojentautumistakohti suomalaista sosialismia oli lukuisia Unkarin ja Prahan tapahtumienjälkeen. Kalevi Kivistö edusti 70-luvulla SKDL:n johdossa Ele Aleniuksenkanssa kolmatta tietä, joka muistutti utopioistaan huolimatta jotenkinMauno Koiviston pragmaattisempaa, realistista linjaa.
Isänmaasta ja vasemmistolaisuudesta ennen ja jälkeen kansalaissotaa,talvi- ja jatkosodan vaiheissa sekä sosialismin hegemonian 70-luvulla ovatMarkku Heikkisen seurassa keskustelemassa ministeri Kalevi Kivistö, SKDL:nentinen puheenjohtaja, Anna Kontula, tutkija ja Vasemmistoliitonkaupunginvaltuutettu sekä tutkija Mikko Majander, joka kirjoittaa Sdp:nhistoriaa. Mistä tässä taistelussa kohti vasemmistolaisempaa Suomea onollut kyse? Mistä tunnet sä isänmaallisen toverin?