Hyvästi KAJAANIN PAPERITEOLLISUUS

Kajaanin Tihisenniemellä on tehty paperia 90 vuotta. Isäni oli tehtaalla 35 v. Vanhin veljeni on ehtinyt olla 40v. ja jää nyt työttömäksi yhtenä n. 540 muun joukossa. Liitännaisvaikutuksineen se tarkoittaa Kainuussa 2000 työtöntä ja 10% lisäystä työttömien määrässä.


Tiedän isäni kertomuksista, miten SDP, työväenliike ja ay-liike on taistellut työturvallisuuden, työviihtyvyyden ja palkkauksen eteen. Mikään muutos parempaan ei ole tullut ilmaiseksi. Yhteistyössä, demareiden kalistellessa hampaitaan kommunistien kanssa ovat kuitenkin tehdastyöläisten työ-olosuhteet parantuneet. Näin maailma muuttuu.

Nyt jokin meidän perheemme ja satojen kainuulaisperheiden elämää määrittänyt punainen lanka katkeaa. Paperiteollisuus on ollut olennainen osa Kajaanin, meidän kainuulaisten identiteettiä 90 vuotta. Tehtaasta ja sen tuomasta leivästä, toimeentulosta, verovaroista, hyvinvoinnista olemme olleet osallisia. Nyt vanha ruuna saa mennä. Syyllisikö nyt pitäisi jahdata?

Kajaani on ollut uhanalaisten tehtaiden luetteloissa pitkään. Silti on uskottu, että useiden vuosien kova ja tuloksellinen työ tehtaan toiminnan tehostamiseksi pelastaisi sen. Tekemisen meininki, yhteiseen projektiin sitoutuminen on ollut suurta. Kajaanin PK 4:lla ajettiin uusi tuotantoennätys juuri ennen kuin viime talvena alkoi kymmenen kuukauden tuotantoseisokki. Kajaanissa on myös kehitetty menetelmä, jolla männystä voidaan valmistaa paperia ilman selluksi keittämisen välivaihetta. Tämäkään kehitystyö ei riittänyt turvaamaan paperinvalmistusta Kainuussa.
UPM kertoi johtajiensa suulla, että tehtaan etäisyys markkinoille on liian suuri, raaka-aine- ja energiakustannukset liian korkeat paperin hintakehitykseen nähden.

Nyt pelottaa se, että kuinka paljon työpaikkoja meneekään seurannaisvaikutuksineen. Kainuu on jo valmiiksi maan pahinta työttömyysaluetta. Nyt yritetään satsata mm. kaivosteollisuuteen matkailuun, mekaaniseen puunjalostukseen. Metsää Kainuussa riittää. Hakkuualueet hyppivät liikkujan silmille. Kainuussa on hakattu puuta 3 miljoonaa kuutiota vuodessa. Kainuun metsät kasvavat 6 miljoonaa kuutiota. Mutta löytyy Kainuusta myös koskematonta korpea ja aarnialueita.
Ehkäpä biopolttoaineita ennen pitkään valmistetaan Tihisennimen perinteikkäällä teollisuusalueella, joka on piirtynyt pilviä valaisseineen tehdasrakennuksineen ja sellun tuoksuineen, rahan hajuineen osaksi jokaisen kajaanilaisen, kainuulaisen sielunmaisemaa. Vai onko puu liian kallis materiaali energian lähteeksi. Joka tapauksessa Ameriikan valtausyrityksiä ei nyt miljardeilla tehdä. Nyt odotellaan uusia paperiteollisuuden innovaatioita, tutkimuksen ja kehityksen "hetelmiä". Voi hyvin, vanha kotikaupunki! Periksi ei anneta Heikkisilläkään.